Kari Kaunismaan blogi

Putinin Venäjä 24.10.2005 | KARI KAUNISMAA Politkovskaja, Anna: Putinin Venäjä. Käännös: Nina Saikkonen. Otava, 2005. 287 sivua. ISBN 952-471-429-9. Toimittaja Anna Politkovskaja on julkaissut länsimaissa kirjan, jossa hän todella hutkii nagaikalla eli ruoskalla Venäjän vallanpitäjiä kintuille. Politkovskaja kertoo useista tragedioista kuten Beslanin koulukaappauksesta 2004 sekä Nord-Ost -teatterin panttivankidraamasta syksyllä 2002. Hänen mukaansa presidentti Putin hyväksyi henkilökohtaisesti teatteriin tehdyssä hyökkäyksessä käytetyn kaasun laadun, jota ei taasen kerrottu taintuneita siviiliuhreja auttaneille lääkäreille, minkä vuoksi uhrien määrä kasvoi. – Presidentin osuus on uskottava, koska Venäjällä pienetkin asiat kysytään mahdollisimman korkealta johtajalta. Politkovskaja tunnustaa heti reaktioidensa tunneperäisyyden, mikä pitäisi kaikkienkin tehdä, myös vallanpitäjien. Hän myös valaisee maansa tilannetta yksilöiden kohtaloiden kautta, mikä helpottaa lukijan samaistumista koht...

Taistolaisuuden tuuletusta Toisen maailmansodan jälkeisen Suomen tiukimmin aatteeseensa kiinnittynyt poliittinen ryhmä oli Suomen Kommunistisen puolueen vähemmistö, jonka Helsingin Sanomat nimitti ”taistolaisiksi” sen kärkihahmon, Taisto Sinisalon mukaan. On arvokasta, että vuosikaudet mukana ollut ja palkollisena työskennellyt Lauri Hokkanen on kertonut tuosta ajasta kirjassaan ”Kenen joukoissa seisoin. Taistolaiset ja valtioterrorin perintö.” Vastaavia tilityksiä ei juuri ole ilmestynyt, nähtävästi sen vuoksi, että useimmat häpeävät menneisyyttään. Poikkeuksena edelleen politiikassa toimivista on kansanedustaja Satu Hassi, joka kertoo aiheesta kirjassaan ”Mannerheim-solki ja punalippu”. Hokkasen kirja ei ole tutkimus, vaan hänen omien sanojensakin mukaan ”ajatusten siivousta”. Tämän vuoksi tekstiä ei voikaan arvioida tutkimuksena: Vaikka lähteitä on kymmenen sivua, lähdeviitteet puuttuvat kokonaan. Tekijä kertoo käsikirjoitusta kertyneen aluksi 2500 sivua, jonka hän editorinsa Anssi...

Saksalainen laulaja Wolf Biermann esiintyi maan valtiopäivillä Berliinin muurin murtumisen 25-vuotisjuhlassa marraskuun alussa 2014. Hänen nimensä ei kerro kovinkaan paljon suomalaiselle lukijalle. Kuitenkin hän on yksi niistä, joiden toiminta on pannut alkuun osan Euroopan sodanjälkeisen historian merkittävimmistä prosesseista. Yksinkertaisella verkkohaulla selviää, että Biermann syntyi Hampurissa 1936 juutalaisen telakkatyöläisen Dagobert Biermannin ja tämän vaimon Emman poikana. Jo seuraavana vuonna Gestapo pidätti kommunistiseen vastarintaliikkeeseen kuuluneen Dagobertin syytettynä sota-alusten sabotoinnista. Hänet murhattiin Auschwitzin keskitysleirissä 1943, ja väärennetyssä kuolintodistuksessa määriteltiin syyksi sydämen heikkous. Samana vuonna Emma-äiti pelastautui Wolf-poikansa kanssa liittoutuneiden pommitusoperaatio ”Gomorrasta” hyppäämällä palavasta korttelista Hampurin pohjoiskanaaliin. Vakaumukselliseksi kommunistiksi itsensä määritellyt Biermann siirtyi Saksa...