Kari Kaunismaan blogi

Turun Sanomat julkaisee tänään puheenvuoroni: https://www.ts.fi/puheenvuorot/5890363 Sota ei ole menneisyyttä. Frankfurter Allgemeine Zeitung kertoi Saksan ulkoministeri Baerbockin sanoneen Strasbourgissa viime tiistaina: "Me käymme sotaa Venäjää, emme toisiamme vastaan." Ukrainan sodan jatkuessa voi kysyä: Onko mahdollista oppia mitään, Stalingradin taisteluista 80 vuotta Marraskuun puolivälissä 1942 puna-armeijan joukot aloittivat Stalingradiin tunkeutuneiden saksalaisten saarrostuksen. Kenraali Friedrich Pauluksen päämaja arvioi, että olisi mahdotonta toimittaa ilmateitse 500 tonnia tarvikkeita päivässä. Sen vuoksi Hitlerille ilmoitettiin tuhon uhkaavan pikaisesti, elleivät he saa lupaa yrittää murtautua motista lounaan suuntaan. Koko alueen operaatiota johtanut sotamarsalkka Erich von Manstein sen paremmin kuin Pauluskaan ei uskaltanut vastustaa Hitlerin käskyä jäädä saavutettuihin asemiin. Säätila vaihteli sateen ja pakkasen välillä, ja huollon epäonnistuttua sotilaiden

Stalingradin taistelusta 80 vuotta (osa I) Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon pysähtyi Moskovan ja Leningradin edustalle joulun alla 1941. Tämän jälkeen Hitler määräsi hyökkäyksen kääntymään etelään ja kaakkoon tavoitteenaan vallata Kaukasuksen öljykentät. Saksalainen ”Deutsche Geschichte” -aikakauskirja kuvasi tätä operaatio ”Blau”ta 2012 ja ”Geschichte”-lehti 2022. Vertasin tutkija Günther Rothin sekä Klaus Hillingmeierin tekstejä venäjänkielisen Wikipedian esitykseen tästä tapahtumasta, jota pidetään toisen maailmansodan käännekohtana Euroopassa. Marssiin Kaukasukselle osallistui myös suomalainen SS-pataljoona, joka oli värvätty vapaaehtoisista keväästä 1941 alkaen. Hitlerin aikomus oli käyttää alueen öljy Saksan armeijan tarpeisiin ja katkaista Kaspian mereltä Moskovaan kulkeva huoltoreitti. Hän tavoitteli myös Syyrian, Irakin ja osittain Iranin valtausta saavuttaakseen lopulta Intian. Saksassa voidaan sanoa avoimesti: ”Suuruudenhulluudella ei ollut rajoja.” Venäjällä tällaista ei

Havaintoja Saksanmaalta Koska vierailut Venäjällä eivät ole mahdollisia nykyisin, eivätkä pitkään tulevaisuudessakaan, tarkastelen sitä ja sen hyökkäystä Ukrainaan ulkopuolelta. Tammikuun alussa kävin Berliinin Tiergartenin S-Bahn-aseman vieressä sijaitsevalla kirpputorilla eli Trödelmarktilla. Viikonloppuisin avoinna oleva tori sijaitsee Heinäkuun 17. päivän kadun varrella, ja Ernst Reuter -rakennuksen vieressä. Katu on saanut nimensä vuoden 1953 kapinasta, jonka Neuvostoliiton ja DDR:n sotilaat ja poliisit tukahduttivat väkivalloin. Reuter puolestaan oli alkuaan ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän vangiksi jäänyt sotilas, joka vankeudessa ihaili Leniniä ja toimi palattuaan kommunistina Saksassa. Sittemmin hänen sanottiin ”nähneen valon” ja siirtyneen sosiaalidemokraatiksi. Berliinin piirityksen ja ilmasillan 1948–49 aikana hän oli Länsi-Berliinin pormestari ja toimi yhteistyössä apua toimittaneiden länsivaltojen kanssa. Kun en juuri esineistä piittaa, selailin nytkin vanhojen ki