Paimion kaupungin itsenäisyyspäivän juhlapuhe 6.12.2022

Havaintoja Saksanmaalta Koska vierailut Venäjällä eivät ole mahdollisia nykyisin, eivätkä pitkään tulevaisuudessakaan, tarkastelen sitä ja sen hyökkäystä Ukrainaan ulkopuolelta. Tammikuun alussa kävin Berliinin Tiergartenin S-Bahn-aseman vieressä sijaitsevalla kirpputorilla eli Trödelmarktilla. Viikonloppuisin avoinna oleva tori sijaitsee Heinäkuun 17. päivän kadun varrella, ja Ernst Reuter -rakennuksen vieressä. Katu on saanut nimensä vuoden 1953 kapinasta, jonka Neuvostoliiton ja DDR:n sotilaat ja poliisit tukahduttivat väkivalloin. Reuter puolestaan oli alkuaan ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän vangiksi jäänyt sotilas, joka vankeudessa ihaili Leniniä ja toimi palattuaan kommunistina Saksassa. Sittemmin hänen sanottiin ”nähneen valon” ja siirtyneen sosiaalidemokraatiksi. Berliinin piirityksen ja ilmasillan 1948–49 aikana hän oli Länsi-Berliinin pormestari ja toimi yhteistyössä apua toimittaneiden länsivaltojen kanssa. Kun en juuri esineistä piittaa, selailin nytkin vanhojen kirjojen, lehtien ja karttojen myyntipöytää. Kuulin myyjän puhuvan venäjää, ja tiedustelin venäjäksi karttojen hintoja. Hän ilmoitti heti, ettei missään tapauksessa halua puhua venäjää, koska Venäjä on hyökännyt veljesmaahansa. No, saksan kielellä asia luonnistui ihan hyvin. Ostin vuonna 1900 painetun Itävalta-Unkarin kartan kahdella eurolla. Tässä vaiheessa myyjän kollega, jonka kanssa tämä oli puhunut sujuvaa venäjää, kysyi minulta uteliaisuuttaan saksaksi: ”Mitä ostitte?” Minä siihen: Ostin tämän keisarikunnan kartan. Olen kuullut, että esimerkiksi Europarlamentissa on hyvä tietää, mitkä maat ovat kuuluneet mihinkin ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tuskin olin päässyt lauseen loppuun, kun tämä – varmasti syntyperäinen venäläinen – tuiskahti saksaksi: ”Die Politiker lügen jedenfalls!” (Poliitikot valehtelevat joka tapauksessa). Ei ollut mitään syytä loukkaantua tuosta toteamuksesta. Se vain osoitti jälleen, että venäläinen ei voi luottaa vallanpitäjiin eikä oikeastaan kehenkään aivan lähipiirinsä ulkopuolella. – Esimerkkinä on silloisen varapresidentti Nixonin vierailu Moskovan messuilla 1959. Amerikkalaiset esittelivät siellä huippumodernia keittiötä jääkaappeineen, pakastimineen, sähköuuneineen, kahvinkeittimineen jne. yleisölle. Neuvostojärjestäjät olivat nähneet kohteen pystytyksen ja tietysti rakentaneet omansa viereen – kulissiksi, koska välineistä mikään ei toiminut. Kymmenet tuhannet venäläiset kävijät eivät piitanneet kotimaansa osastosta lainkaan, koska heidän mielestään valtiovalta valehteli tässä kuten kaikessa muussakin. Venäjän lähes vuosi sitten tapahtuneen hyökkäyksen jälkeen olen pannut merkille, että synnyinmaansa ulkopuolella asuvat venäläiset ovat ruvenneet puhumaan hyvin vaimealla äänellä. Aiemmin heidän käyttämänsä volyymi oli paljon kovempi. Ihmettelen kuitenkin sitä, että Kremlin tuuttaama propaganda uppoaa jopa akateemisesti koulutettuihin venäläisiin kotimaassa. Voi kysyä, pakenevatko miljoonat Ukrainasta muualle siirtyneet todellakin natseja, joita Venäjä väittää torjuvansa. Kyllä todellinen syy on Venäjän armeijan ja vankiloista haalittujen Wagner-joukkojen säälimätön pommitus, joka kohdistuu viattomiin siviileihin, miehiin, naisiin ja lapsiin. -- Katselin juuri ZDF-kanavalta Saksan liittokansleri Scholzin lausuntoa, jossa hän vihdoin ilmoitti Bundestagin jäsenille päätöksestä toimittaa Leopard-panssarivaunuja Ukrainan avuksi. Kymmenen minuutin lausunnosta puolet koski saksalaisten omaa hyvinvointia, kuten lämmityksen riittämistä ja hintojen pitämistä kurissa. Suorastaan ylpeä hänen äänensävynsä oli, kun hän mainitsi maansa pidentävän ydinvoimaloiden käyttöaikaa ja hiilivoimaloiden pitämistä käynnissä. Aikamoinen ristiriita on kuitenkin siinä, että vaikka ruskohiiltä poltetaan solkenaan, Saksa onkin kuulemma ensimmäinen hiilineutraali teollisuusmaa tulevaisuudessa! On tietysti tunnustettava, että viime kesän kokeilu yhdeksän euron kuukausilipusta julkisessa liikenteessä vähensi autoilua ja päästöjä varsin merkittävästi. Selvää vastausta siihen, miksi liittokansleri ei voinut ilmoittaa Leopardien lähettämisestä jo viime perjantain Ramsteinin Nato-kokouksessa tai sunnuntaina Pariisissa Elysee-sopimuksen 60-vuotisjuhlassa, ei saatu. Onkin tulkittava, että Scholz yrittää esittää Euroopan johtajaa, johon muiden mielipiteet eivät vaikuta. Valitettavasti vaikutelma jäi tälläkin kertaa lähinnä säälittäväksi. Mielenkiintoista oli, että äärioikeistolainen AfD osoittaa selvästi olevansa Venäjän puolella tässä keskustelussa: Sen edustaja myönsi Venäjän hyökänneen imperialistisesti, mutta totesi samaan hengenvetoon Naton olevan myös imperialistisesti laajeneva järjestö. Nyt jäi kertomatta, että Nato ei ole liittänyt väkisin yhtään maata jäsenekseen, kuten Venäjä yrittää Ukrainan kohdalla epätoivoisesti. Kukaan ei ole hyökännyt Nato-maahan 74 vuoteen (eikä Ukraina ole hyökännyt Venäjän kimppuun). Kiovan pormestari Vitali Klitshko sanoi: ”Me olimme Neuvostoliitossa jo, emmekä halua ikinä sinne takaisin!” Ukraina ansaitsee kaiken avun lännestä, ja olen itsekin yrittänyt olla mukana antamassa. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että maassa neuvostoperintönä vallinnut korruptio ei jatku, etenkään tulevaisuuden jälleenrakennuksen aikana. Transparency Internationalin vuoden 2020 tilaston mukaan Tanska ja Suomi olivat johdossa lahjomattomina. Sen sijaan Venäjä oli sijalla 138 ja Ukraina puolestaan 120. Presidentti Zelenskyjn ja muiden Ukrainan johtajien mukaan tätä pyritään todella parantamaan.