Mitä jätetään kertomatta?
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi saksalaiselle Der Spiegel -lehdelle haastattelun, josta Helsingin Sanomat kertoi perjantaina 11.2. heti sähköisen version ilmestyttyä. Selostus keskittyi aivan tuoreimpiin Niinistön vaikutelmiin Venäjästä, presidentti Putinista, Ukrainasta ja Euroopan parlamentin päättämättömyydestä. Käsittääkseni suomalaisen lukijan olisi kuitenkin hyvä tietää laajemmin haastattelun sisällöstä ja siitä, mitä saksalaiselle yleisölle painotetaan.
Niinistö kertoo Putinin kysyneen häneltä Karjalan kannaksella 2012, miksi Suomi haluaa innokkaasti liittyä Natoon. Hän vastasi, ettei Suomen hallitus sulje jäsenyyttä pois, mutta ei silloin valmistellut liittymishakemusta. Sen sijaan Suomi haluaa tiivistää suhteitaan naapureihinsa, Yhdysvaltoihin ja Euroopan unioniin sekä vahvistaa Euroopan yhteistä puolustusta. Putin kysyi jälleen, miksi. -Koska jokainen itsenäinen valtio pyrkii maksimoimaan oman turvallisuutensa. Keskustelu päättyi siihen.
Lokakuussa 2021 Niinistö kysyi Putinilta Moskovassa, onko Venäjällä hankaluuksia suhteessaan Yhdysvaltoihin. Putin vakuutti kaiken olevan kunnossa. Heti sen jälkeen The Washington Post kertoi Venäjän keskittävän joukkojaan Ukrainan rajalle. Myös CIAn johtaja William Burns matkusti Moskovaan ja kaikki tiesivät: Nyt ei kaikki ole kunnossa. Toisinaan Putinin lausuntoja on pyrittävä selvittämään, myös silloin, kun hän ei vastaa.
Venäjä vaati joulukuussa länsimaita vakuuttamaan, että Naton on vetäydyttävä vuoden 1997 rajoilleen ja estettävä laajentuminen itään. Moskovan täytyi tietää, että sen paremmin USA kuin Eurooppakaan ei anna tällaisia vakuutuksia. Niinistö toteaa olevan mahdotonta arvioida, mihin Putin oikeasti tähtää. Hän kertoo aluksi arvelleensa, että Ukraina on vain syötti, ja vaatimukset Yhdysvaltoja ja Natoa kohtaan ovat varsinainen tavoite. Nyt näyttää siltä, että kysymyksessä on kuitenkin juuri Ukrainan pitäminen Venäjän lähellä. Venäjä on myös valmis maksamaan korkean hinnan tärkeinä pitämistään asioista. Sanktiot toisivat kuitenkin Venäjän talouteen varsin pitkäaikaisia hankaluuksia. Liittokansleri Scholz on Niinistön mukaan aktivoitunut vieraillessaan Washingtonissa ja Kiovassa. Hän on myös menossa pian Moskovaan. Presidentti Bidenin käsitys on, että Venäjän mahdollinen hyökkäys Ukrainaan merkitsisi myös Nord Stream 2 -kaasuputken toiminnan estämistä. – (Tämä vaikuttaa hieman oudolta, koska päätösvalta putken osalta on Saksalla.)
Spiegelin kysymykseen torjuntahävittäjien hankinnasta Niinistö vastaa aina painottaneensa seuraavaa: Tärkeintä on, että olemme riittävän varustettuja voidaksemme osoittaa mahdolliselle hyökkääjälle: Joka tulee kutsumatta, maksaa korkean hinnan. Voimme myös osoittaa liittolaisillemme, että vakavan paikan tullen olemme vahva kumppani. Suomella on 300 000 koulutettua reserviläistä, jotka voidaan käskeä toimeen liikekannallepanossa. En usko Saksallakaan olevan niin paljon. Sitä paitsi Suomen armeijalla on yksi Euroopan vahvimpia tykistöjä.
Haluaako Venäjä estää Suomen liittymisen Natoon, kysyi Spiegel. Niinistö toistaa vuoden 2016 keskustelun, jossa suomalainen journalisti tiedusteli samaa. Putin totesi: ”Kun nyt katsomme yli rajan, näemme toisella puolella suomalaisen. Jos Suomi liittyy Natoon, näemme siellä vihollisen.” Tämä oli täysin yksiselitteistä. Uudenvuodenpuheessaan Niinistö myös totesi, että Suomi tekee täysin itsenäisesti omat ratkaisunsa kyselemättä Venäjän lupaa. Naton jäsenmaat ratkaisevat, hyväksytäänkö mahdollinen hakemus.
Onko ikävä Itä-Saksaa? Kirjailija Pirkko Saisio sanoutui TV-haastattelussa juuri irti seuraavasta: "Suomen taiteilijoiden ryhmä tukee DDR:ää sen karkotettua laulaja Wolf Biermannin Me suomalaiset taiteilijat olemme jo vuosia seuranneet DDR:n vireää ja monipuolista kulttuurielämää – se on antanut tärkeitä vaikutteita myös omalle henkilökohtaiselle luomistyöllemme. --Tällä näyttämöllä Wolf Biermann esiintyy sosialismin saavutuksia vastaan, solvaa DDR:n työläisiä ja koko kansainvälistä työväenliikettä. – Siksi me suomalaiset taiteilijat ihmettelemme Wolf Biermannin käytöstä, ihmettelemme kuinka hän voi myydä taiteensa kansainvälisen suurpääoman markkinoille, kun jokaista meistä kipeästi tarvitaan yhteisessä rintamassa imperialismia ja poliittista taantumusta vastaan.” Kaj Chydenius, Kaisa Korhonen, Marja-Leena Mikkola, Pekka Milonoff, Eero Ojanen, Aulikki Oksanen, Sven-Olof Westerlund, Agit Propin kvartetti, KOM-teatteri, Tiedonantaja 26.11.1976. Kanava-lehti julkaisi arvioni...
Kommentit
Lähetä kommentti