Tekstit

Agricolan tietosanomat 16.3.2023

Kuva
Kielten opiskelu vaatii työtä 16.3.2023 | KARI KAUNISMAA Suomen kielipolitiikka on ollut poukkoilevaa. Kouluissa opiskellaan yhä harvemmin A2-kieliä, vaikka kielten opiskelu avartaa käsitystä maailmasta ja voi avata ovia työelämässä. Ihmiset tarvitsevat kanssakäymisessään edelleen muiden kielten osaamista. Turun yliopiston ranskan ja englannin kielten professori ja lehtorit muistuttivat (Turun Sanomat 4.3.2023) kansallisen kielipolitiikkamme olleen varsin poukkoilevaa. Vuosina 1985–91 edellytettiin yli 30 000 asukkaan kuntien tarjoavan peruskoulun A1-kieleksi vähintään viittä eri vaihtoehtoa. Tämä säädös kumottiin 1998, minkä jälkeen ainoaksi vaihtoehdoksi on useimmiten jäänyt englanti. Tässä ei mainita, että niin lainsäätäjä kuin tutkijatkin ovat jättäneet huomiotta useimmat maamme kunnat, joissa ei ole ollut lainkaan mahdollista tarjota muuta kuin englannin opetusta. 1990-luvulla oli mahdollisuus valita A2-kieleksi 4.–6. -luokilla jokin muu kieli, kuten saksa tai ranska (tai r
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
Turun Sanomat julkaisee tänään puheenvuoroni: https://www.ts.fi/puheenvuorot/5890363 Sota ei ole menneisyyttä. Frankfurter Allgemeine Zeitung kertoi Saksan ulkoministeri Baerbockin sanoneen Strasbourgissa viime tiistaina: "Me käymme sotaa Venäjää, emme toisiamme vastaan." Ukrainan sodan jatkuessa voi kysyä: Onko mahdollista oppia mitään, Stalingradin taisteluista 80 vuotta Marraskuun puolivälissä 1942 puna-armeijan joukot aloittivat Stalingradiin tunkeutuneiden saksalaisten saarrostuksen. Kenraali Friedrich Pauluksen päämaja arvioi, että olisi mahdotonta toimittaa ilmateitse 500 tonnia tarvikkeita päivässä. Sen vuoksi Hitlerille ilmoitettiin tuhon uhkaavan pikaisesti, elleivät he saa lupaa yrittää murtautua motista lounaan suuntaan. Koko alueen operaatiota johtanut sotamarsalkka Erich von Manstein sen paremmin kuin Pauluskaan ei uskaltanut vastustaa Hitlerin käskyä jäädä saavutettuihin asemiin. Säätila vaihteli sateen ja pakkasen välillä, ja huollon epäonnistuttua sotilaiden
Lähetä kommentti
Lue lisää
Stalingradin taistelusta 80 vuotta (osa I) Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon pysähtyi Moskovan ja Leningradin edustalle joulun alla 1941. Tämän jälkeen Hitler määräsi hyökkäyksen kääntymään etelään ja kaakkoon tavoitteenaan vallata Kaukasuksen öljykentät. Saksalainen ”Deutsche Geschichte” -aikakauskirja kuvasi tätä operaatio ”Blau”ta 2012 ja ”Geschichte”-lehti 2022. Vertasin tutkija Günther Rothin sekä Klaus Hillingmeierin tekstejä venäjänkielisen Wikipedian esitykseen tästä tapahtumasta, jota pidetään toisen maailmansodan käännekohtana Euroopassa. Marssiin Kaukasukselle osallistui myös suomalainen SS-pataljoona, joka oli värvätty vapaaehtoisista keväästä 1941 alkaen. Hitlerin aikomus oli käyttää alueen öljy Saksan armeijan tarpeisiin ja katkaista Kaspian mereltä Moskovaan kulkeva huoltoreitti. Hän tavoitteli myös Syyrian, Irakin ja osittain Iranin valtausta saavuttaakseen lopulta Intian. Saksassa voidaan sanoa avoimesti: ”Suuruudenhulluudella ei ollut rajoja.” Venäjällä tällaista ei
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
Havaintoja Saksanmaalta Koska vierailut Venäjällä eivät ole mahdollisia nykyisin, eivätkä pitkään tulevaisuudessakaan, tarkastelen sitä ja sen hyökkäystä Ukrainaan ulkopuolelta. Tammikuun alussa kävin Berliinin Tiergartenin S-Bahn-aseman vieressä sijaitsevalla kirpputorilla eli Trödelmarktilla. Viikonloppuisin avoinna oleva tori sijaitsee Heinäkuun 17. päivän kadun varrella, ja Ernst Reuter -rakennuksen vieressä. Katu on saanut nimensä vuoden 1953 kapinasta, jonka Neuvostoliiton ja DDR:n sotilaat ja poliisit tukahduttivat väkivalloin. Reuter puolestaan oli alkuaan ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän vangiksi jäänyt sotilas, joka vankeudessa ihaili Leniniä ja toimi palattuaan kommunistina Saksassa. Sittemmin hänen sanottiin ”nähneen valon” ja siirtyneen sosiaalidemokraatiksi. Berliinin piirityksen ja ilmasillan 1948–49 aikana hän oli Länsi-Berliinin pormestari ja toimi yhteistyössä apua toimittaneiden länsivaltojen kanssa. Kun en juuri esineistä piittaa, selailin nytkin vanhojen ki
Lähetä kommentti
Lue lisää

Paimion kaupungin itsenäisyyspäivän juhlapuhe 6.12.2022

Kuva
2022-itsenäisyyspäivä Arvoisat kuulijat! Suomalaisten on syytä olla tyytyväisiä siihen, että alueemme ja täällä asuneiden ihmisten enemmistö joutui vajaa tuhat vuotta sitten ensin katolisen kirkon ja sitten Ruotsin valtakunnan osaksi. Jo kansa- ja myöhemmin peruskoulussa olemme oppineet, että saimme sitä myöden latinalaiset kirjaimet ja melko tasa-arvoisen lainsäädännön. 1500-luvun reformaatio ja Mikael Agricolan aloittama suomen kirjakieli sekä vaatimus välttävästä lukutaidosta rippikoulun läpäisemiseen ja avioliiton solmimiseen ovat edistäneet aikanaan sivistyksen laajenemista erittäin runsaasti. Kuitenkaan Suomen alueen kuuluminen Ruotsiin ei ollut pelkästään ihanaa. Itämaa eli Österlandet oli emämaalle lähinnä verojen ja sotaan kerättävien ruotusotamiesten lähde. Suomalaisten kapinointi Nuijasodassa 1500-luvun lopulla oli siksi varsin ymmärrettävää, vaikka se ankaralla kädellä nujerrettiinkin. Kolmikymmenvuotisen sodan Ruotsin joukoissa taistelleet hakkapeliitat tunnettiin laajassa
Lähetä kommentti
Lue lisää

Johannes-juhlat 6.8.2022

Kuva
Johannes-juhlat Paimiossa 6.8.2022 Arvoisa juhlaväki! Hyvät johannekselaiset ja heidän jälkeläisensä! Kiitän lämpimästi tilaisuuden järjestäjiä kutsusta tulla puhumaan tähän juhlaan. Oma suhteeni Karjalaan ja karjalaisuuteen selittyy sillä, että äitini Aino oli syntynyt Viipurin läänin Pyhäjärven Noitermaan Porsaanmäellä ja joutui ensimmäisen kerran evakkoon yhdeksänvuotiaana, kun talvisota alkoi. Nuo tapahtumat johtuivat tunnetusti siitä, että kaksi diktaattoria, Hitler ja Stalin, olivat kylmästi ja salaa jakaneet Euroopan etupiireihin. Tässä jaossa aiemmin Venäjän keisarikuntaan kuulunut, itsenäinen Suomi jäi Neuvostoliiton puolelle. Toisen maailmansodan kaaoksessa maamme menetti alueita, mutta säilyi kuitenkin itsenäisenä. Olemme saaneet elää rauhan aikaa 77 vuotta. Ihmiskunnan historiassa monet asiat kuitenkin toistuvat, vaikka eri muotoisina. Tästä olemme saaneet muistutuksen tänä vuonna, kun Venäjä hyökkäsi raa’alla tavalla, tällä kertaa slaavilaiseen veljesmaahansa Ukrainaan.
Lähetä kommentti
Lue lisää
Tarkastelen tässä esseessä Venäjän federaation opetusministeriön historian opetussuunnitelmia ja Prepodavanije istorii v škole -lehden (Koulujen historianopetus) numeroita 1–9/2020. Lehti on tieteellis-tekninen ja metodinen historianopettajien ammattilehti, jota julkaisee moskovalainen kustantamo Školnaja pressa. Vertaan lehden artikkeleita osaan saman julkaisun 2000-luvun alun teksteistä, aihetta sivuaviin tutkimuksiin ja valtiojohdon ohjeisiin. Lehden omat artikkelit ja haastattelut ovat verranneet Neuvostoliiton ja Venäjän federaation koulujen historianopetusta toisiinsa eri aikoina. Verrattuna 1990-lukuun ja 2000-luvun alkuun Venäjän valtiojohto on pyrkinyt jälleen saamaan paremman otteen historianopetuksesta kokoamalla vuosittain historianopettajia Novo-Ogarjovoon valtakunnalliseen konferenssiin. Presidentti Putin vaati jo vuonna 2007 oppikirjojen tekijöitä kirjoittamaan selvemmin eli Kremlin ohjeiden mukaan uusimmasta historiasta. Menneisyydenhallinta (saksaksi Vergangenheitsbewä
Lähetä kommentti
Lue lisää